Jurvan ja Laihian Kalastusseura ry
 

Laihianjoki

Laihianjoki on pieni vapaasti virtaava Pohjalaisjoki joka laskee lopulta Vaasan edustalle Sundominlahteen. Joen yläosa kuuluu Kyrönjoen kalatalousalueen ja alaosa Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueen piiriin. Osakaskunta on järjestäytymätön, yhteisiä vesialueita on kaikkiaan viisi mukaan lukien Toby, Helsingby, Karkkimala, Laihia ja Isokyrö. Laihian vesialue on näistä suurin johon kuuluvat lisäksi myös Knuutinjärvi, Nälkäjärvi sekä Levälampi osanana tekojärveä. Kalastus Laihianjoessa vaatii valtion kalastonhoitomaksun suorittamisen sekä osuuden näihin vesialueisiin.

Laihianjoki talvimaisema Laihianjoki talvimaisema


Laihianjoen kalastoon kuuluvat kevätkutuiset hauki, ahven ja särki jotka nousevat Sundominlahdesta jokeen kudulle tyypillisesti Toukokuun aikana. Sundominlahden tärkeimmät pyyntikalat ovat ahvenen lisäksi kuha. Muita kaloja Laihianjoessa ovat made, pikkunahkiainen sekä kivennuoliainen. Kotoperäinen Jokirapu esiintyy joessa ollen yksi hyvän vedenlaadun indikaattoreista joen yläosilla.


Jurvan -ja Laihian kalastusseura ry on tehnyt usean vuoden töitä meritaimenen palauttamiseksi Laihianjokeen. Meritaimenen (Isojoen kantaa) vastakuorituneita poikasia (vk) on vapautettu jokeen säännöllisesti 2020 jälkeen. Rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu joessa ja purossa, jossa vaellusyhteys mereen.

Taimenen mätirasiaistutus Taimenen mätirasiaistutus
Biohajoava mätirasia Biohajoava mätirasia


Istutusten tuloksellisuutta on seurattu sähkökoekalastuksin 2021, 2022 ja 2024 jotka ovat suorittaneet Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Koekalastusten ja seurannan perusteella on todettu että taimen selviää joessa poikasvaiheen yli saavuttaen lisääntymiskypsyyden. Merelle vaeltavia smoltteja ja palaavia meritaimenia ei toistaiseksi ole voitu todentaa.

Laihianjoki taimen Laihianjoki koekalastettu taimen (vapautettu punnituksen jälkeen)


Kalastusseura on pyrkinyt edistämään taimenen luonnollista lisääntymistä puhdistamalla ja luomalla kutusoraikoita, joihin taimenet voivat kutea tyypillisesti loka - marraskuussa. Osassa näistä soraikoista on myös havaittu taimenten kaivamia kutupesiä, johon mätimunat on haudattu.

Taimenen kutupesä Taimenen kutupesä
Samalta paikalta keväällä mädistä kuoriutunut taimenen (vk) poikanen Samalta paikalta keväällä mädistä kuoriutunut taimenen (vk) poikanen